Markkinointiryhmän katsaus vuoteen 2009

VirtuaaliAMK:n markkinoinnin ja tiedotuksen asianomistajaryhmä piti vuoden viimeisen kokouksensa 7.  joulukuuta. Kokouksessa luotiin katsaus menneeseen ja todettiin, että aor-artikkeleita on sadellut portaaliin kiitettävään tahtiin ja vielä ainakin yksi artikkeli on tulossa. Hyvin alkanutta artikkelisarjaa ei kannata lopettaa tähän, vaan sitä voisi ensi vuonna jatkaa vaikkapa jollain uudella teemalla. Markkinointiryhmä kannustaa myös muita ao-ryhmiä kirjoittamaan artikkeleita ja etsimään amk:istaan innokkaita kirjoittajia. DIGMA-ryhmältä saatiinkin syksyllä artikkelisarjan vahvistukseksi kaksi haastattelumuotoista artikkelia portaaliin.

Kuva: vgm8383, flickr.com

Toinen käsitelty aihe oli VirtuaaliAMK:n rahoituspohjan muuttuminen ja uusi verkostosopimus. ARENE ry:n päätöksellä kaikki OPM:n alaiset ammattikorkeakoulut osallistuvat VirtuaaliAMK-toiminnan rahoittamiseen  vuosina 2010 – 2012 (200 000 €/vuosi), koska OPM:ltä ei enää jatkossa tule suoraan VirtuaaliAMK-toimintaan kohdistettua rahoitusta, vaan ammattikorkeakoulut päättävät jatkossa itsenäisemmin rahoituksen kohdentamisesta tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Rahoituksen jatkuminen on hieno osoitus siitä, että VirtuaaliAMK-toiminnan keskitettyä koordinointia tarvitaan edelleenkin, vaikka rahoitus pieneneekin huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna.

Edellä mainitusta johtuen allekirjoittanut siirtyy takavasemmalle ja antaa tilaa muille markkinointiryhmässä. Vuoden 2010 ryhmässä tullaan näkemään sekä vanhoja konkareita että uusia tuttavuuksia, pysykäähän kuulolla. Ensi vuonna ryhmässä kehittämisyksikköä edustaa Jaskari-Malisen Tuula.

Haluan kiittää ryhmää aktiivisesta tekemisen meiningistä, mieleenpainuneista hetkistä ja mukavasta yhteistyöstä. Toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa sekä onnellista alkua uudelle vuosikymmenelle!

Annina

Asianomistajaryhmät koolla TAMKissa 25. toukokuuta

VirtuaaliAMK:n asianomistajaryhmät kokoontuivat kesän kynnyksellä TAMKiin kokoustamaan ja tapaamaan toisiaan. Päivä alkoi ryhmien esittäytymisellä, ja tuttujen joukossa oli uusiakin kasvoja. Saimme kuulla, minkä asioiden parissa ryhmäläiset ovat tänä vuonna puurtaneet.

Esittäytymisen jälkeen oli tiedossa noin kolme tuntia ryhmien tiivistä työskentelyä, välillä tosin hengähdettiin kahvikupin ääressä. Iltapäivällä kokoonnuttiin vielä kuulemaan yhteenvetoja ryhmissä käsitellyistäjoo_ryhma asioista.

Kehittäjä-asianomistajaryhmässä on kevään aikana tehty hankevalmisteluja ja suunniteltu tulevaisuutta, eikä työ lopu syksylläkään.

DIGMA-ryhmässä on keskitytty erityisesti oppimateriaalien päivitysmalliin.

JOO-ryhmäläiset ovat ahkeroineet selvityksiä ja esityksiä joustavan opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista, joita saatiin kuulla myös seuraavana päivänä yhteyshenkilötapaamisessa.

Markkinointiryhmässä hihat ovat heiluneet mm. henkilöstömarkkinoinnin, artikkeleiden ja tiedotteiden parissa.

Vaikka etäkokoukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi kokoontua ja työskennellä, on kasvokkaisessa tapaamisessa aina oma hohtonsa. Allekirjoittanut tapasi ensimmäistä kertaa kasvotusten yhden ryhmänsä jäsenen, vaikka töitä on tehty yhdessä verkon välityksellä jo puoli vuotta.

Päivän päätteeksi saimme kuulla Jeepit-yhtyeen musisointia kesäisissä tunnelmisssa. Kiitokset kaikille asianomistajaryhmille tämän kevään aherruksesta, nautitaan kesästä ja tavataan taas syksyllä!

Ryhmien muistioihin voit tutustua amk.fi-portaalin Asianomistajaryhmät-osiossa.

OPM:n tukirahalla opiskelijaliikkuvuus kasvuun

AOR-artikkelisarja jatkuu artikkelilla, jossa selvitetään kyselytulosten pohjalta opetusministeriön ammattikorkeakouluille myöntämän opiskelijaliikkuvuusrahan (vuosille 2007 – 2009) tähänastista käyttöä. Artikkelin kirjoittajana on VirtuaaliAMK:n Joustavan opiskeluoikeuden asianomistajaryhmän (=JOO) jäsen ja VirtuaaliAMK-yhteyshenkilö, Sirpa Ala-Tommola Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta.

Sirpa Ala-Tommola

Sirpa Ala-Tommola

Alkuvuodesta 2009 VirtuaaliAMK-yhdyshenkilöille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin myös Opetusministeriön sopimuskaudelle 2007 – 2009 myönnetyn ns. VirtuaaliAMK-opiskelijaliikkuvuusrahan käyttöä. Kaudella OPM rajasi rahoituksen käytön VirtuaaliAMK-portaalissa tarjolla olevien opintojaksojen opiskelijamaksuihin.

Opintojaksoille osallistuminen on aina läsnäolevalle amk-opiskelijalle ilmaista, ja opintojaksosta aiheutuva kustannus osoitetaan opiskelijan ammattikorkeakoululle. Ennen kuin opiskelija voi osallistua hakemalleen kurssille, hän sitoutuu kirjallisesti suorittamaan opintojakson ja perustelee miten ko. opinnot edistävät hänen valmistumistaan. Opiskelijan ammattikorkeakoulu käsittelee hakemuksen sekä puoltaa tai hylkää sen.

Kyselyn liikkuvuusrahaa koskeva kysymys oli kaksiosainen, jossa ensin haluttiin tietää onko raha yleensäkin ottaen saatu käytettyä opiskelijoiden toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojaksojen maksuihin. Kysymyksen jälkimmäinen osa tiedusteli yhdyshenkilön näkemystä rahan vaikuttavuudesta opiskelijoiden liikkuvuuteen eli onko tavoiteltu vaikuttavuus toteutunut.

OPM-liikkuvuusrahan käyttö

Suurin osa (12/22) ammattikorkeakouluista vastaa, että raha on saatu käytettyä tarkoitetusti. Osa on huolehtinut käytön varmistumisesta siten, että on käyttänyt OPM-osuuden opiskelijamaksuihin ja omarahoitusosuutta (40% rahasta) liikkuvuuden tukitoimintoihin. Tukitoimia voivat olla esim. osallistuminen eVirkailijan palkkakustannuksiin.

Suurempien ammattikorkeakoulujen oma tarjonta on niin monipuolista ja kattavaa, että heillä opiskelijaliikkuvuusrahan käyttäminen tuottaa haasteita. Vaikuttaakin siltä, että liikkuvuusraha onkin palvellut parhaiten pienempien ja keskisuurten ammattikorkeakoulujen tarpeita.

Opiskelijaliikkuvuuden kasvu

Lähes kaikki yhteyshenkilöt vastaavat, että raha ja sen kohdentaminen nimenomaan opintojaksomaksuihin on lisännyt liikkuvuutta ja sitä pidettiin tarpeellisena. Monet kommentoivat sen olevan yksittäisille opiskelijoille erinomainen vaihtoehto suorittaa opintoja, ja eräs vastaajista toteaakin, että opiskelijoiden tasa-arvoisuutta pienissä koulutusohjelmissa on pystytty lisäämään VirtuaaliAMK-portaalin kurssitarjonnan avulla. Jotkut ammattikorkeakoulut ovat onnistuneesti tehneet myös kokonaisten opiskelijaryhmien vaihtoa joko sopimalla keskinäisestä vaihdosta tai ostamalla kokonaisen opintojaksoin toiselta amk:lta.

Opiskelijaliikkuvuuden kasvun hienoisena ongelmana nähdäänkin ennemmin opintotarjonnan rajallisuuden; sopivia opintojaksoja ei näytä olevan riittävästi valittavana. Opiskelijoiden toiveita kurssitarjonnan laajentamiseksi onkin kerätty tarjonnan yhteydessä ja tulokset on toimitettu ammattikorkeakouluihin tiedoksi.

Teksti: Sirpa Ala-Tommola
Kuva: Annina Korpela

Amkilainen, mikä on sinun näkemyksesi liikkuvuusrahan tarpeellisuudesta ja käytöstä? Kommentoi (klikkaa tämän postauksen yläreunassa ”add a comment”)!

AOR-artikkelisarjan avaus: ”Väärää sosiaalista puuhastelua!”

VirtuaaliAMK:n markkinoinnin ja tiedotuksen asianomistajaryhmässä laitetaan tänä vuonna luovuus peliin. Ryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti jokainen ryhmäläinen tuottaa vuoden aikana artikkelin amk.fi-portaalissa ja aor-blogissajulkaistavaksi tai hankkii kirjoittajan omasta ammattikorkeakoulustaan. Kirjoittajana voi olla kuka tahansa asiasta kiinnostunut amkilainen, esimerkiksi opettaja, opiskelija, tiedottaja, e-virkailija tai VirtuaaliAMK-yhteyshenkilö. Artikkelin aihe on vapaa, kunhan se jollain tavalla käsittelee VirtuaaliAMK-toimintaa tai verkko-oppimista.

Meillä on nyt ilo ja kunnia esitellä artikkelisarjan ensimmäinen artikkeli, jonka on kirjoittanut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lehtori Pentti Ojajärvi. Kiitokset Pentin pyydystämisestä kuuluu Soinisen Sallille, joka toimii PKAMK:n markkinointipäällikkönä ja yhtenä markkinoinnin aor:n aktiivisista jäsenistä. Pentin artikkeli käsittelee sosiaalista mediaa ja sen ympärillä vellovia ennakkoluuloja. Pentin omien sanojen mukaan tarjolla on hänen häilyviä ajatuksiaan ja mietteitään elämänmenosta. Kommentoidakin saa:

Väärää sosiaalista puuhastelua!Pentin kuvasi Juha Suomalainen

Sosiaalisesta mediasta kohistaan enemmän kuin mistään verkkoon ja verkko-opetukseen liittyvästä pitkiin aikoihin. Sosiaalisessa mediassa tai sitä sivuavissa webin palveluissa ja toimintakulttuureissa nähdään uusi ja ensimmäistä kertaa oikeasti käyttökelpoinen kehityslinja verkko-opetuksen toteuttamiseen ja ihmisten väliseen kommunikointiin.

Väärin opittu!

Monet eivät usko sosiaalisen median mahdollisuuksiin, eivätkä näe siinä mitään hyötyä, puhumattakaan että sillä voisi tehdä rahaa. Tai että siitä olisi jotain hyötyä opetuksessa. Sitä kun ei voi kontrolloida, vaan siinä oppimista tapahtuu non-formaalisesti, opettajan ja organisaation ohitse. Näkemys perustuu siihen, että vain formaali ja kontrolloitu oppiminen on oikeaa oppimista, kaikki muu on turhaa.

Ajan hukkaa ja puuhastelua!

Monen kuuluu sanovan, että heillä ei ole aikaa viettää aikaansa internetissä surffailuun, blogien lukemiseen, niihin kirjoittamisesta puhumattakaan. Tämä puuhastelu ei ole oikeaa työtä, eikä se kuulu oikean opettajan tai johtajan toimenkuvaan. Sosiaalinen osallistuminen ja sosiaaliset taidot eivät tietenkään voi kuulua kaikkien ominaisuuksiin. Mutta, eikö nykyaikaisen tiedonvälityksen, johon sosiaalinen media kuuluu, seuraaminen, keskusteluihin ja avoimeen oppimiseen sekä ajatusten vaihtoon osallistuminen pitäisi kuulua jokaisen opetusalalla olevan työnkuvaan.

Ei sitä tarvitse ottaa vakavasti!

Viestintä ja opetus ovat vääjäämättä muuttuneet ja se on myös otettava huomioon niin opetuksessa, johtamisessa kuin koulutuksen markkinoinnissakin. Mihin mahtaa johtaa jähmettyminen olemassa oleviin rakenteisiin, toimintakulttuureihin ja itsepintainen jumittuminen johtamis-, tiedotus- ja opetustyyleihin ja -välineisiin?

Eihän sitä käytä muutkaan!

Hyvä esimerkki ilmaisten sosiaalisen median välineiden käytöstä myös markkinoinnissa on amkien ja työelämän yhteisfoorumiksi tehdyssä avoimessa verkkolehdessä Osaaja.Net. Siinä esitellään TAMKin taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien blogit suomeksi ja kv-vaihtoa varten myös englanniksi, kiinnostuneiden vaivatonta blogin seuraamista helpoittavine RSS-syötteineen.

Ja se on täysin hyödytöntäkin!

Uusien keskusten muodostamisen yhteydessä voitaisiin samalla aloittaa keskustelu myös uusien välineiden ja luovuutta edistävien innovatiivisten toimintatapojen käytöstä. Organisaation johtajien tulisi kannustaa opettajia kokeilemaan uutta ja osallistumaan eri yhteisöihin työajalla. Allekirjoitetuilla yhteistyösopimuksilla ei ole paljoakaan merkitystä, jos eri amkien opettajien ja työelämän edustajien välille ei synny kontakteja. Henkilökohtaisesti olen saavuttanut hyviä tuloksia opettajien välisillä suorilla kontakteilla mm. VirtuaaliAMK-yhteistyössä ilman sen kummempia virallisia krumeluureja.

Tämä saakin olla ensimmäinen ja viimeinen kerta!

Sosiaalinen media ei ole vain joukko ohjelmia ja uusia hauskoja temppuja, vaan se on ennen muuta ajattelutapa, joka korostaa ajattelun, oppimisen ja uuden luomisen vapautta sekä yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Ne, joilla ei ole aikaa moiseen puuhasteluun, voivat miettiä hetken mikä on organisaation kannalta oikeasti tärkeää, ajankohtaista tai oman ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tärkeää. Jos sosiaalinen media tuntuu syvällisen asiaan tutustumisen jälkeenkin vielä jonninjoutavalta puuhastelua ja mielipiteensä osaa vielä hyvin perustella, niin näillä väittämillä saa varmasti aikaan kiihkeitä kannanottoja opetuksen asiantuntijoiden taholta. Valitettavasti nämä keskustelut käydään ainoastaan verkossa sosiaalisen median välineillä. Sorry!

Pentti Ojajärvi

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lehtori. Pentin kuvasi Juha Suomalainen.

Jos Pentin artikkeli herätti ajatuksia, kirjoita kommenttisi!
Toivomme, että asianomistajaryhmän artikkelisarja innostaa amkilaisia laajemminkin kirjoittamaan ja tarjoamaan mietteitään amk.fi-portaalissa ja tässä blogissa julkaistavaksi. Ota yhteyttä portaalitoimitukseen: annina.korpela[at]amk.fi, niin saat äänesi kuuluville!

Ammattikorkeakoulujen hyviä käytänteitä opiskelijamarkkinointiin – kerro kokemuksistasi!

VirtuaaliAMK-yhteyshenkilöiden kokouksessa perjantaina 16.1. esitettiin toive, että amk:ilta tiedusteltaisiin, millaisia keinoja ja kanavia yhteyshenkilöt tai muut amk:jen henkilöstöryhmät ovat käyttäneet VirtuaaliAMK:n markilmoitustaulu_arcadakinointiin opiskelijoilleen.  Jos siis olet järjestänyt VirtuaaliAMK-henkisiä markkinointitempauksia tai tiedät jonkun muun niin tehneen, kerro kokemuksistasi vastaamalla tähän postaukseen (kirjautumista ei tarvita, mutta kerro ainakin, mistä amk:sta olet). Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulut saisivat hyviä vinkkejä kevään ja kesän opintojensa markkinointiin.

Vastaa seuraaviin kysymyksiin tai kerro kokemuksistasi vapaamuotoisesti:

1. Jos olet markkinoinut VirtuaaliAMK-opintoja amk:si opiskelijoille, mitä keinoja ja kanavia olet hyödyntänyt: sähköisiä tiedotuskanavia (intranet, sähköposti), markkinointimateriaaleja (esitteet, posterit) tai oletko markkinoinut jonkin tapahtuman yhteydessä tai järjestänyt opiskelijoille erillisen tilaisuuden?

2. Minkä laajuinen markkinointikampanjasi oli (esim. kertaluonteinen, toistuva, kuukauden kestävä…)?

3. Pyysitkö ja saitko kollegoiltasi apua markkinointiin?

4. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon markkinointikampanjaa järjestäessä? Mitkä asiat onnistuivat ja mitkä mahdollisesti epäonnistuivat omassa kampanjassasi?

Tässä vielä esimerkkinä muutaman amk:n markkinointicase (amk.fi-portaalin uutisista):

SAMK, TAMK, PIRAMK

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.