Kuva: vgm8383, flickr.com

Toinen käsitelty aihe oli VirtuaaliAMK:n rahoituspohjan muuttuminen ja uusi verkostosopimus. ARENE ry:n päätöksellä kaikki OPM:n alaiset ammattikorkeakoulut osallistuvat VirtuaaliAMK-toiminnan rahoittamiseen  vuosina 2010 – 2012 (200 000 €/vuosi), koska OPM:ltä ei enää jatkossa tule suoraan VirtuaaliAMK-toimintaan kohdistettua rahoitusta, vaan ammattikorkeakoulut päättävät jatkossa itsenäisemmin rahoituksen kohdentamisesta tärkeiksi katsomiinsa asioihin. Rahoituksen jatkuminen on hieno osoitus siitä, että VirtuaaliAMK-toiminnan keskitettyä koordinointia tarvitaan edelleenkin, vaikka rahoitus pieneneekin huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna.

Edellä mainitusta johtuen allekirjoittanut siirtyy takavasemmalle ja antaa tilaa muille markkinointiryhmässä. Vuoden 2010 ryhmässä tullaan näkemään sekä vanhoja konkareita että uusia tuttavuuksia, pysykäähän kuulolla. Ensi vuonna ryhmässä kehittämisyksikköä edustaa Jaskari-Malisen Tuula.

Haluan kiittää ryhmää aktiivisesta tekemisen meiningistä, mieleenpainuneista hetkistä ja mukavasta yhteistyöstä. Toivotan kaikille rauhaisaa joulun aikaa sekä onnellista alkua uudelle vuosikymmenelle!

Annina

Esittäytymisen jälkeen oli tiedossa noin kolme tuntia ryhmien tiivistä työskentelyä, välillä tosin hengähdettiin kahvikupin ääressä. Iltapäivällä kokoonnuttiin vielä kuulemaan yhteenvetoja ryhmissä käsitellyistä asioista.

Kehittäjä-asianomistajaryhmässä on kevään aikana tehty hankevalmisteluja ja suunniteltu tulevaisuutta, eikä työ lopu syksylläkään.

DIGMA-ryhmässä on keskitytty erityisesti oppimateriaalien päivitysmalliin.

JOO-ryhmäläiset ovat ahkeroineet selvityksiä ja esityksiä joustavan opiskelun käytäntöihin liittyvistä asioista, joita saatiin kuulla myös seuraavana päivänä yhteyshenkilötapaamisessa.

Markkinointiryhmässä hihat ovat heiluneet mm. henkilöstömarkkinoinnin, artikkeleiden ja tiedotteiden parissa.

Vaikka etäkokoukset ovat osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi kokoontua ja työskennellä, on kasvokkaisessa tapaamisessa aina oma hohtonsa. Allekirjoittanut tapasi ensimmäistä kertaa kasvotusten yhden ryhmänsä jäsenen, vaikka töitä on tehty yhdessä verkon välityksellä jo puoli vuotta.

Päivän päätteeksi saimme kuulla Jeepit-yhtyeen musisointia kesäisissä tunnelmisssa. Kiitokset kaikille asianomistajaryhmille tämän kevään aherruksesta, nautitaan kesästä ja tavataan taas syksyllä!

Ryhmien muistioihin voit tutustua amk.fi-portaalin Asianomistajaryhmät-osiossa.

Sirpa Ala-Tommola

Alkuvuodesta 2009 VirtuaaliAMK-yhdyshenkilöille suunnatussa kyselyssä tiedusteltiin myös Opetusministeriön sopimuskaudelle 2007 – 2009 myönnetyn ns. VirtuaaliAMK-opiskelijaliikkuvuusrahan käyttöä. Kaudella OPM rajasi rahoituksen käytön VirtuaaliAMK-portaalissa tarjolla olevien opintojaksojen opiskelijamaksuihin.

Opintojaksoille osallistuminen on aina läsnäolevalle amk-opiskelijalle ilmaista, ja opintojaksosta aiheutuva kustannus osoitetaan opiskelijan ammattikorkeakoululle. Ennen kuin opiskelija voi osallistua hakemalleen kurssille, hän sitoutuu kirjallisesti suorittamaan opintojakson ja perustelee miten ko. opinnot edistävät hänen valmistumistaan. Opiskelijan ammattikorkeakoulu käsittelee hakemuksen sekä puoltaa tai hylkää sen.

Kyselyn liikkuvuusrahaa koskeva kysymys oli kaksiosainen, jossa ensin haluttiin tietää onko raha yleensäkin ottaen saatu käytettyä opiskelijoiden toisessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintojaksojen maksuihin. Kysymyksen jälkimmäinen osa tiedusteli yhdyshenkilön näkemystä rahan vaikuttavuudesta opiskelijoiden liikkuvuuteen eli onko tavoiteltu vaikuttavuus toteutunut.

OPM-liikkuvuusrahan käyttö

Suurin osa (12/22) ammattikorkeakouluista vastaa, että raha on saatu käytettyä tarkoitetusti. Osa on huolehtinut käytön varmistumisesta siten, että on käyttänyt OPM-osuuden opiskelijamaksuihin ja omarahoitusosuutta (40% rahasta) liikkuvuuden tukitoimintoihin. Tukitoimia voivat olla esim. osallistuminen eVirkailijan palkkakustannuksiin.

Suurempien ammattikorkeakoulujen oma tarjonta on niin monipuolista ja kattavaa, että heillä opiskelijaliikkuvuusrahan käyttäminen tuottaa haasteita. Vaikuttaakin siltä, että liikkuvuusraha onkin palvellut parhaiten pienempien ja keskisuurten ammattikorkeakoulujen tarpeita.

Opiskelijaliikkuvuuden kasvu

Lähes kaikki yhteyshenkilöt vastaavat, että raha ja sen kohdentaminen nimenomaan opintojaksomaksuihin on lisännyt liikkuvuutta ja sitä pidettiin tarpeellisena. Monet kommentoivat sen olevan yksittäisille opiskelijoille erinomainen vaihtoehto suorittaa opintoja, ja eräs vastaajista toteaakin, että opiskelijoiden tasa-arvoisuutta pienissä koulutusohjelmissa on pystytty lisäämään VirtuaaliAMK-portaalin kurssitarjonnan avulla. Jotkut ammattikorkeakoulut ovat onnistuneesti tehneet myös kokonaisten opiskelijaryhmien vaihtoa joko sopimalla keskinäisestä vaihdosta tai ostamalla kokonaisen opintojaksoin toiselta amk:lta.

Opiskelijaliikkuvuuden kasvun hienoisena ongelmana nähdäänkin ennemmin opintotarjonnan rajallisuuden; sopivia opintojaksoja ei näytä olevan riittävästi valittavana. Opiskelijoiden toiveita kurssitarjonnan laajentamiseksi onkin kerätty tarjonnan yhteydessä ja tulokset on toimitettu ammattikorkeakouluihin tiedoksi.

Teksti: Sirpa Ala-Tommola
Kuva: Annina Korpela

Amkilainen, mikä on sinun näkemyksesi liikkuvuusrahan tarpeellisuudesta ja käytöstä? Kommentoi (klikkaa tämän postauksen yläreunassa “add a comment”)!

Meillä on nyt ilo ja kunnia esitellä artikkelisarjan ensimmäinen artikkeli, jonka on kirjoittanut Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun lehtori Pentti Ojajärvi. Kiitokset Pentin pyydystämisestä kuuluu Soinisen Sallille, joka toimii PKAMK:n markkinointipäällikkönä ja yhtenä markkinoinnin aor:n aktiivisista jäsenistä. Pentin artikkeli käsittelee sosiaalista mediaa ja sen ympärillä vellovia ennakkoluuloja. Pentin omien sanojen mukaan tarjolla on hänen häilyviä ajatuksiaan ja mietteitään elämänmenosta. Kommentoidakin saa:

Väärää sosiaalista puuhastelua!

Sosiaalisesta mediasta kohistaan enemmän kuin mistään verkkoon ja verkko-opetukseen liittyvästä pitkiin aikoihin. Sosiaalisessa mediassa tai sitä sivuavissa webin palveluissa ja toimintakulttuureissa nähdään uusi ja ensimmäistä kertaa oikeasti käyttökelpoinen kehityslinja verkko-opetuksen toteuttamiseen ja ihmisten väliseen kommunikointiin.

Väärin opittu!

Monet eivät usko sosiaalisen median mahdollisuuksiin, eivätkä näe siinä mitään hyötyä, puhumattakaan että sillä voisi tehdä rahaa. Tai että siitä olisi jotain hyötyä opetuksessa. Sitä kun ei voi kontrolloida, vaan siinä oppimista tapahtuu non-formaalisesti, opettajan ja organisaation ohitse. Näkemys perustuu siihen, että vain formaali ja kontrolloitu oppiminen on oikeaa oppimista, kaikki muu on turhaa.

Ajan hukkaa ja puuhastelua!

Monen kuuluu sanovan, että heillä ei ole aikaa viettää aikaansa internetissä surffailuun, blogien lukemiseen, niihin kirjoittamisesta puhumattakaan. Tämä puuhastelu ei ole oikeaa työtä, eikä se kuulu oikean opettajan tai johtajan toimenkuvaan. Sosiaalinen osallistuminen ja sosiaaliset taidot eivät tietenkään voi kuulua kaikkien ominaisuuksiin. Mutta, eikö nykyaikaisen tiedonvälityksen, johon sosiaalinen media kuuluu, seuraaminen, keskusteluihin ja avoimeen oppimiseen sekä ajatusten vaihtoon osallistuminen pitäisi kuulua jokaisen opetusalalla olevan työnkuvaan.

Ei sitä tarvitse ottaa vakavasti!

Viestintä ja opetus ovat vääjäämättä muuttuneet ja se on myös otettava huomioon niin opetuksessa, johtamisessa kuin koulutuksen markkinoinnissakin. Mihin mahtaa johtaa jähmettyminen olemassa oleviin rakenteisiin, toimintakulttuureihin ja itsepintainen jumittuminen johtamis-, tiedotus- ja opetustyyleihin ja -välineisiin?

Eihän sitä käytä muutkaan!

Hyvä esimerkki ilmaisten sosiaalisen median välineiden käytöstä myös markkinoinnissa on amkien ja työelämän yhteisfoorumiksi tehdyssä avoimessa verkkolehdessä Osaaja.Net. Siinä esitellään TAMKin taiteen ja viestinnän koulutusohjelmien blogit suomeksi ja kv-vaihtoa varten myös englanniksi, kiinnostuneiden vaivatonta blogin seuraamista helpoittavine RSS-syötteineen.

Ja se on täysin hyödytöntäkin!

Uusien keskusten muodostamisen yhteydessä voitaisiin samalla aloittaa keskustelu myös uusien välineiden ja luovuutta edistävien innovatiivisten toimintatapojen käytöstä. Organisaation johtajien tulisi kannustaa opettajia kokeilemaan uutta ja osallistumaan eri yhteisöihin työajalla. Allekirjoitetuilla yhteistyösopimuksilla ei ole paljoakaan merkitystä, jos eri amkien opettajien ja työelämän edustajien välille ei synny kontakteja. Henkilökohtaisesti olen saavuttanut hyviä tuloksia opettajien välisillä suorilla kontakteilla mm. VirtuaaliAMK-yhteistyössä ilman sen kummempia virallisia krumeluureja.

Tämä saakin olla ensimmäinen ja viimeinen kerta!

Sosiaalinen media ei ole vain joukko ohjelmia ja uusia hauskoja temppuja, vaan se on ennen muuta ajattelutapa, joka korostaa ajattelun, oppimisen ja uuden luomisen vapautta sekä yhteisöllisyyttä ja avoimuutta. Ne, joilla ei ole aikaa moiseen puuhasteluun, voivat miettiä hetken mikä on organisaation kannalta oikeasti tärkeää, ajankohtaista tai oman ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tärkeää. Jos sosiaalinen media tuntuu syvällisen asiaan tutustumisen jälkeenkin vielä jonninjoutavalta puuhastelua ja mielipiteensä osaa vielä hyvin perustella, niin näillä väittämillä saa varmasti aikaan kiihkeitä kannanottoja opetuksen asiantuntijoiden taholta. Valitettavasti nämä keskustelut käydään ainoastaan verkossa sosiaalisen median välineillä. Sorry!

Pentti Ojajärvi

Kirjoittaja on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman lehtori. Pentin kuvasi Juha Suomalainen.

Jos Pentin artikkeli herätti ajatuksia, kirjoita kommenttisi!
Toivomme, että asianomistajaryhmän artikkelisarja innostaa amkilaisia laajemminkin kirjoittamaan ja tarjoamaan mietteitään amk.fi-portaalissa ja tässä blogissa julkaistavaksi. Ota yhteyttä portaalitoimitukseen: annina.korpela[at]amk.fi, niin saat äänesi kuuluville!

Vastaa seuraaviin kysymyksiin tai kerro kokemuksistasi vapaamuotoisesti:

1. Jos olet markkinoinut VirtuaaliAMK-opintoja amk:si opiskelijoille, mitä keinoja ja kanavia olet hyödyntänyt: sähköisiä tiedotuskanavia (intranet, sähköposti), markkinointimateriaaleja (esitteet, posterit) tai oletko markkinoinut jonkin tapahtuman yhteydessä tai järjestänyt opiskelijoille erillisen tilaisuuden?

2. Minkä laajuinen markkinointikampanjasi oli (esim. kertaluonteinen, toistuva, kuukauden kestävä…)?

3. Pyysitkö ja saitko kollegoiltasi apua markkinointiin?

4. Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon markkinointikampanjaa järjestäessä? Mitkä asiat onnistuivat ja mitkä mahdollisesti epäonnistuivat omassa kampanjassasi?

Tässä vielä esimerkkinä muutaman amk:n markkinointicase (amk.fi-portaalin uutisista):

SAMK, TAMK, PIRAMK

Markkinointiryhmässä jatkaa ensi vuonna neljä nykyistä jäsentä: Eeva, Sari, Salli ja Anne-Maria. Saamme mukaan myös uusia tuttavuuksia, nimittäin Riitta Leskisen DIAK:sta ja Marita Kankaanrannan KyAMK:sta. Kehittämisyksiköstä jatkaa allekirjoittanut, ja Päivi siirtyy jakamaan asiantuntemustaan yhteiskäyttöisen oppimateriaalin ao-ryhmään.

Markkinointiryhmän kokouksessa 27. marraskuuta luotiin katsaus menneeseen ja käytiin läpi tämän vuoden toimintasuunnitelma. Iloksemme voimme todeta, että tavoitteet ovat kutakuinkin toteutuneet. Joitain yksityiskohtia vielä viilaillaan.

Kokouksen puheenjohtajana toimi Johanssonin Tuula, joka esitteli Humakin markkinointi- ja tiedotuskäytänteitä ja kertoi amk:nsa VirtuaaliAMK-kuulumisia. Vaikka Humakissa ei suurta viestintäyksikköä ole, viestintä on jalkautettu tehokkaalla tavalla kolmeen yksikköön ja opintotoimistoihin. Tuula itse työskentelee rehtorin toimiston alaisuudessa. VirtuaaliAMK-asioista Tuula tiedottaa useimmiten Humakin intranetin kautta yhteistyössä VirtuaaliAMK-yhteyshenkilön, Harjulan Pekan kanssa. Tuula korosti henkilökohtaisen kontaktin merkitystä toimivassa viestinnässä  ja asioihin vaikuttamisessa.

Vaikka vuosi on ollut työntäyteinen itse kullekin, olette silti jaksaneet nipistää aikaa myös yhteisille VirtuaaliAMK-asioille.  Suuri kiitos siitä kaikille ryhmäläisille!

Työ jatkuu ensi vuonna, mutta sitä ennen rauhoitutaan ja annetaan joulumielen tulla.  Ohessa tunnelmaa berliiniläiseltä joulutorilta.

terveisin Annina

• mitä OA merkitsee sinulle?
• koska ja miten tutustuit siihen ensimmäisen kerran?
• miksi tiedon tulisi olla vapaasti saatavilla?
• mitä itse voit tehdä OA:n edistämiseksi?

Omat vastaukseni kysymyksiin voit lukea eAineistohankkeen blogista.

PS Tiesitkö, että Suomessa OA-asioita edistää FinnOA-työryhmä? Ryhmä toimii aktiivisesti ja mm. järjestää koulutusta ja tapahtumia. Liittymällä sähköpostilistalle pysyt ajan tasalla Suomen ja muunkin maailman OA-asioissa.

Tästä rohkaistuneenä minäkin kävin äsken liittymässä tähän yhteisöön. ja helppoahan se oli. Kokeile sinäkin!   http://secondlife.com/

Koli

Kokouksessa viimeistelimme myös Wikipedia artikkelia, jota olemme työstäneet jo kuukauden. Valmiiseen artikkeliin saamme tutustua ehkä hyvinkin pian.

Syksyisin terveisin Sari

Tietenkin ennen kokousta jo edellisenä päivänä olin varannut ”kunnon osaavan henkilön” tietohallinnostamme antamaan ohjeita ja kokeilemaan koneita kesän ruosteisten aivojen virkistykseksi. Kaikki toimi hienosti, yhteys Anninan kanssa avautui sujuvasti. Huomasin kaiken saavuttamani taidon olevan Connect-kokoukseen tallella, vaikka keväällä kaikki ”tökki” kun kokouksen silloin piti alkaa!

Kun ihmiset saavuttaisivatkin rutiinia koneiden käyttöön, voisi uusien opiskelu- ja kokoustapojen käyttö edistää ja nopeuttaa asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa. Niin varmaan pikkuhiljaa tapahtuukin. Se mitä jää puuttumaan, on ihmisten väliset aidot kohtaamiset, jotka ovat mielestäni myös tärkeitä.

Kokouksen aiheet olivat kaikki kiinnostavia. On innostavaa päästä työympäristössä testaamaan itseään ja tekniikoita, joita nykyhetki mahdollistaa, ja pohtia käyttömahdollisuuksia eri ikäisten joukossa. Nuoret varmastikin osaavat sujuen käyttää kaikkea, liikkuvat järjestelmästä toiseen, mutta myös iältään hieman vanhemmille ihmisille soisi mahdollisuuden päästä hyödyntämään nykytekniikoita.

Vaikka puhummekin VirtuaaliAMK:sta, etäopiskelusta, domaineista, demoista Moodle-sivuilla ja ppt-esityksistä, meidän pitää osata markkinointiryhmän jäseninä kansanomaistaa sanottavamme niin, että sellainenkin ihminen, joka ei elä tietokonemaailmassa, osaisi innostua sanomastamme ja olisi valmis kokeilemaan – vaikka etäopiskelua. Ja miten voisimmekaan innostaa opiskeluun kyllästyneen, hieman viivästelleen opiskelijan innostumaan VirtuaaliAMK:n kautta suorittamaan opintonsa loppuun.

Tässä ajatuksia blogiin viime kokouksen aiheista. Nyt odotankin jo uutta kokousta, kunhan saamme sen doodlen kautta sovituksi. Tavataan sitten siellä.

Salli Soininen

Kuva: flickr.com